Kategoriat
Uncategorized

Lämmitysmuodot Suomessa – hinta ja ekologisuus

Nykyisin asunnon ostajia kiinnostaa yhä enenevässä määrin se, että mikä on talon lämmitysmuoto. Erityisesti omakotitalon ostajille lämmitysmuoto on tärkeä kriteeri ostopäätöstä tehtäessä.

Lämmitysmuotojen hinnoissa on suuria eroja. Jotkut lämmitysmuodot ovat asennettaessa kalliimpia, mutta käytössä edullisia. Toiset puolestaan asennetaan edullisesti, mutta käyttö ja ylläpito ovat kalliita.

Lämmitysmuotojen käytettävyyksissä on myös eroja. Kustannuksien lisäksi merkittävää on lämmitykseen käytettävä aika. Jotkin lämmitysmuodot hoitavat itse itsensä ja joissain lämmitysmuodoissa asukas joutuu nähdä hieman vaivaa lämmityksen eteen.

Kaukolämpö


Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Kaukolämpö on erityisen suosittua kaupunkien keskustojen kerrostaloissa sekä muilla tiheään asutuilla alueilla. Kaukolämpö on edullinen lämmitysmuoto, mutta riippuvainen lämmönjakelijan hinnoista. Kaukolämpö ei ole kovin ekologinen lämmitysmuoto, koska suuri osa lämmöstä tulee fossiilisista polttoaineista.

Suora sähkölämpö


Suora sähkölämmitys on ehkä helpoin vaihtoehto lämmitysjärjestelmistä. Sen asentaminen on myös edullista, minkä takia se on melko yleinen lämmitysmuoto Suomessa. Suoran sähkölämmityksen haittapuolia ovat sen suuret käyttökustannukset, sillä se on lämmitysmuodoista pitkällä tähtäimellä kaikkein kallein. Varsinkin kylminä talvina suoran sähkölämmityksen huomaa suurena sähkölaskuna.

Maalämpö


Maalämpö on tällä hetkellä kaikkein kysytyin lämmitysmuoto. Maalämpö on maaperään tai vesistöön sitoutunutta lämpöenergiaa, joten energian lähteenä se on täysin ilmaista sekä uusiutuvaa. Maalämpöjärjestelmän asentaminen on kallista, mutta järjestelmä maksaa itsensä takaisin pienentyneinä sähkölaskuina. Maalämpö on kaikkein ekologisin lämmitysmuoto. Omakotitalomarkkinoilla maalämpötalot ovat todella kysyttyjä, sillä kallis järjestelmä on asennettu ja uudet asukkaat voivat nauttia edullisista lämmityskuluista.

Öljylämmitys


Vanhemmissa taloissa saattaa olla jäljellä öljylämmitys, mutta uusiin taloihin sitä ei nykyään juurikaan enään asenneta. Öljylämmityksen asentaminen on edullista, mutta käyttökustannukset ovat vaihtelevia. Nykyisin öljyn hinta on nousussa, sillä öljyä ei riitä maailmassa rajattomasti. Useimmat öljylämmittäjät käyttävät öljylämmityksen lisäksi jotain muuta lämmitysmuotoa, kuten puulämmitystä.

Puu- tai pellettilämmitys


Puu- ja pellettilämmitys vaativat eniten aikaa ja viitseliäisyyttä asukkailta. Lämpö ei tule taloon itsekseen ja lämmön eteen täytyy tehdä aktiivisesti työtä. Puiden säilytys ja pellettien varastointi vaativat myös asukkaalta suuria tiloja. Nämä eivät ole kovin luontoystävällisiä lämmitysmuotoja, sillä ne synnyttävät paljon CO2-päästöjä.

Hybridilämmitys


Hybridilämmitys on lämmitystapa, jossa hyödynnetään useita eri lämmitysmuotoja. Usein esimerkiksi omakotitaloissa on pääasiallisen lämmitysjärjestelmän lisäksi varaava takka, jolla lämmitetään taloa kovimpien pakkasten aikana. Vanhemmissa taloissa on usein lisälämmön lähteenä leivinuuni. Nykyisin tukilämmitysjärjestelminä ovat yleistyneet myös erilaiset ilmalämpöpumput. Kesäaikaan hyödynnetään auringosta saatavaa energiaa aurinkopaneelien avulla.

Kategoriat
Uncategorized

Helsingissä halutaan asua

Helsinki on Suomen suosituin kaupunki asua ja sen väkiluku kasvaa vuosi vuodelta. Tähän syynä on se, että useat työpaikat sijaitsevat Helsingissä ja Helsinki on Suomen liike-elämän keskus. Helsingin myytävät asunnot ovat pääosin kerrostalohuoneistoja, sillä noin 85 prosenttia kaikista Helsingin taloista on kerrostaloja. Helsingin myytävät asunnot eroavat muusta Suomesta parhaiten kokonsa puolesta, sillä Helsingin myytävät asunnot ovat pienempiä muuhun Suomeen verrattuna. Helsingin asuntojen keskikoko on noin 69 m2 ja yli puolet Helsingin asukkaista asuu kaksioissa tai sitä pienemmissä asunnoissa. Noin puolet Helsingin asunnoista on omistusasuntoja ja toinen puoli on vuokra-asuntoja.

Helsingillä on niin suuri vetovoima, että se näkyy asuntojen hinnoissa. Helsingin myytävien asuntojen neliöhinta on keskimäärin 4200 euroa. Helsingissä on 59 eri kaupunginosaa ja myytävien asuntojen hinnat vaihtelevat myytävän asunnon ja kaikkien siihen liittyvien seikkojen lisäksi myös asunnon sijaintikaupunginosan mukaan. Helsingistä löytyy hyvin paljon eri hintaisia asuntoja, riippuen siitä millä asuinalueella asunto sijaitsee. Kaupunginosien keskihintaan vaikuttavat kaupungin osan rakenne, ulkonäkö, maine, palvelut sekä kulkuyhteydet keskustaan. Kaikkein kalliimmat asunnot Helsingissä sijaitsevat aivan keskustassa sekä meren rannoilla. Näissä myytävien asuntojen neliöhinnat kohoavat jopa 7000 euroon. Helsingin edullisimmat neliöhinnat löytyvät puolestaan itä-Helsingin lähiöistä, kuten esimerkiksi Kontulasta ja Myllypurosta, joissa asunnon neliöhinta voi olla vain 2000 euroa. Suurimmat asunnot Helsingissä sijaitsevat lapsiperheiden suosimilla omakotivaltaisilla alueilla Helsingin reunamilla. Jos Helsingissä sijaitseva myytävä asunto on metron tai junaradan varrella, niin se vaikuttaa hintaan suoraan. Tällöin huoneiston tai talon hinta on kalliimpi ja sen myyminen on helpompaa.